Kiina (Shanghai)

Arkistojen kaivaminen jatkuu taas pitkän tauon jälkeen. Olimme veljeni kanssa Shanghaissa vuodenvaihteen 2010-2011. Siskoni ja hänen poikaystävänsä asuivat tuolloin siellä, joten pitihän sitä käydä Shanghaita ihmettelemässä. Asuimme matkan ajan eli reilun viikon verran siskoni ja hänen poikaystävänsä luona 40 neliön kokoisessa asunnossa Qi Pu Lu:n vieressä (metroasema Tiangtong). Olemme kyllä edelleen vakuuttuneita, että asunto oli korkeintaan 25 neliötä. Sää vaihteli aurinkoisesta, reilusta kymmenestä asteesta muutamaan asteeseen. Asunnossa oli vähän sellainen kylmän kostea ilma, samoin myös usein ulkona. Silti Shanghai sopii ihmeteltäväksi myös talvella, sillä turisteja ei ihan niin paljon ole. Esittelen niitä paikkoja, joissa tuli käytyä. Osan jutuista olen joutunut tarkistamaan siskoltani, sillä enhän minä muista kaikkia juttuja enää niin tarkasti. Kiitos siis hänelle!

Tunnettu turistinäkymä

Sitten vähän arkisempaa kaupunkinäkymää...

Täälläkin voi shoppailla! (Joy City)

TEKEMISTÄ, NÄKEMISTÄ JA KOKEMISTA

Tekemistä on vaikka kuinka paljon.

Shoppailla kannattaa esimerkiksi joko Qi Pu Lu:n "feikkimarkkinoilla", jossa tavaraa on paljon. Hieman parempilaatuista feikkitavaraa on kuitenkin Shanghai Science and Technology Museum -asemalla. Ostamistani Converseista ei voinut sanoa, ovatko ne feikit vai eivät. Farkuissa ja muissakin kengissä sekä esim. takeissa oli kyllä ihan sama juttu. Tinkiä kannattaa rutkasti! Kiina on kopioiden luvattu maa, joten laatu on hyvä ja aitoudesta ei voi olla useinkaan varma. Jos haluaa ostella ihan aitoa tavaraa esim. eurooppalaisilta merkeiltä, kannattaa suunnata ns. länkkärikadulle eli East Nanjing Roadille. Siellä on paljon kaikkia tuttuja kauppoja ja paljon ketjuravintoloita, jos niitä kaipaa. Hinnatkin ovat sitten korkeampia. Aitoa tavaraa on myös Niken Outlet-myymälässä metroasema Yangchang Roadin kupeessa. Ja sitä tavaraa on paljon!

Länkkärikadulla...

Shoppailu länkkärikadulla jatkuu...

Jos shoppailu alkaa kyllästyttää, voi vaikka suunnata sirkukseen (metroasema Shanghai Circus World). Itse olimme yhden päivän Happy Valley -huvipuistossa. Sinne pääsee sinisellä metrolinjalla, ja pois jäimme joko Sheshanilla tai Dongjingillä. Asemalta oli bussikuljetus huvipuistoon, jota suosittelen ihan kaikille. Alkuun näyttää, että eihän niitä laitteita kovin paljon ole, mutta onhan niitä. Vuoristoradat ovat ihan hulluja, ja Linnanmäen puuvuoristorata on kyllä totaalisen kesy verrattuna Happy Valleyn vastaavaan. Hurjin vuoristorata oli kuitenkin sellainen, jossa lasku oli lähes pystysuoraan alas. Muitakin hurjia laitteita oli, mutta myös rauhallisempaan menoon oli vempeleitä. Miljöö on myös todella viihtyisä. Joulukuun lopussa ei paljon porukkaa ollut, joten kaikkiin laitteisiin pääsi lähes jonottamatta.

Huvipuiston sisääntulo ja tekolunta...

Tuosta tornista sitä sitten "ammuttiin" alaspäin. Oli ihan hullua!

Hieman suurempi kuin Linnanmäellä

Tuntui, että sisuskalut jäivät tuonne ylös.

Karmiva pudotus

Hieno paikka on myös Shanghain vanha kaupunki ja Yuyuan garden. Siellä ihan unohtuu, että on suuressa kaupungissa. Pieni sisäänpääsymaksu piti puistoon maksaa, mutta oli kyllä näkemisen arvoinen paikka. Vanhassa kaupungissa on perinteiseen tyyliin rakennettuja taloja, joita tulikin kyllä ihasteltua pidempäänkin.

Vanhaa kaupunkia

Vanhan kaupungin rakennukset ovat todella upeita!

Nämä kuvat ovat Yuyuan Gardenista.

Bilettämäänkin kaupungissa pääsee. Uudenvuodenbileet vietimme ensin syöden hyvin, ja sen jälkeen suuntasimmekin pariin baariin. Jälkimmäinen sijaitsi hieman syrjässä ja oli nimeltään Shelter. Se oli vähän sellainen underground-paikka (ja ihan oikeastikin maan alla), mutta hyvin siellä viihdyttiin. Ei kyllä ole mitään muistikuvia, missä se sijaitsi. Taksilla sinne kuitenkin menimme.

Shelterissä oli hieman "hämärää".

Kuten on aikaisemmin käynyt jo ilmi, metrolla kannattaa liikkua paikasta toiseen (myös lentoasemalta keskustaan). Taksillakin pääsee, mutta silloin mukana on syytä olla osoite kirjoitettuna kiinaksi. Itse yritin lausua Qi Pu Lu:ta useaan otteeseen, mutta taksimies ei vaan sitä ymmärtänyt. Muutenkin osoitteet poikkeavat esimerkiksi suomalaisista siten, että osoitteissa mainitaan jotenkin ihmeellisesti se poikkikatu. En edes muista systeemiä, mutta hankalaa tuntui olevan.

RUOKAA!

Ehdimme testata useita ravintoloita.

Ensimmäisenä päivänä kävimme Saizeriyassa. Kyseessä on paikallinen ketjuravintola ja yksi sellainen löytyy ainakin Lujiabang Roadilta (ks. Tripadvisorista). Ravintolassa söimme muistaakseni pihvit, mutta tarjolla olisi ollut myös pizzaa ja pastaa sekä salaatteja. Hinta ei todellakaan päätä huomannut. Oli kyllä halpaa ja hyvää!

Japanilaista ruokaa söimme Ajisen Ramenissa. Tämäkin ravintola on ketju, ja samoja paikkoja löytää nykyään vaikkapa Thaimaastakin. Ruoka oli todella hyvää ja paikka ihan täynnä ihmisiä. Itse sain ehkä hieman liian tulisen annoksen, mutta kyllähän tuo mahaan meni. Ravintola löytyy metroasema Yangchang Roadin ostarilta.

Uudenvuodenaattona meillä oli pöytävaraus myös japanilaiseen Tairyo Teppanyakiin. Meille oli vuokrattu oma kokki, joten saimme tilata mitä vain ja kokki teki ruoat edessämme. Testasimme ihan kaikkea, mitä mieleen juolahti aina ostereista friteerattuihin banaaneihin ja kaikkea siltä väliltä. Ruoka oli hyvää, ja oli myös mukava maistella erilaisia makuja. Samaan rahaan sai siis tilata mitä vain, ja juomat muistaakseni kuuluivat hintaan. Osoite löytyy esim. Tripadvisorista.

Oma kokkimme paistaa banaaneja.

Ja liekittää niitä!

Paras ravintola ehkä yllättäin oli kuitenkin sellainen nimetön uiguuriperheen pitämä nuudelipaikka, jossa nuudelit tehtiin itse pyörittelemällä. Olihan siellä vähän kylmä talvella syödä, kun tila oli sellainen puoliksi ulos avoin, mutta onneksi ruoan kylkeen saatu lämmin keitto lämmitti. Jos vaan ikinä kukaan löytää tuon paikan, niin kannattaa käydä. Se sijaitsee Qi Pu Lu:n lähellä, Tiangtong-aseman sivukujalla. Ja eikun etsimään! On myös sellainen paikka, että usein eivät varmaan länkkärit moiseen eksy. Kyseessä ei ole mikään hieno ravintola, vaan enemmänkin sellainen kotikutoinen ja rento kyhäys. Katuruokaa puoliksi sisätiloissa.

Jossain vaiheessa tilasimme Burger Kingiltä ja Mäkkäriltä kotiin ruokaa. Taisimme kyllä tilata ruokaa jostain muualtakin, sillä useissa paikoissa oli kotiinkuljetus. Ja taaskaan ei maksanut paljon! Söimme reissun aikana siis muuallakin kuin ulkona. Välillä suuhun eksyivät esimerkiksi perinteiset purkkinuudelit. Oli myös jännä huomata, että juuri mistään ei saanut leipää. Siis sellaista, jossa on suolaa eikä sokeria.

YHYY...

Sain elämäni kauheimman vatsapöpön juuri Shanghaissa. Sehän ei toki ole kaupungin vika, eikä oikein kenenkään vika, sillä en tiedä, mistä moinen kimppuuni hyökkäsi. Voihan olla, että uudenvuodenbileissä ei ihan ehtinyt tarkkailla käsihygieniaa tai sitten joku ruoka oli ollut hieman parhaat päivänsä nähnyt. En tiedä, mutta en päässyt paluulennollekaan suunnitellusti, vaan jäin vielä muutamaksi päiväksi Shanghaihin. Sairaalassa taisin olla pari yötä ainakin. Vielä Suomessa kipuilin pari viikkoa, joten sairauslomallehan sitä tuli siirryttyä heti joululoman jälkeen. Jossain vaiheessa sitten olo koheni. Olin kipeänä todennut, että ikinä en lähde enää Kiinaan. Joo, voisin kyllä lähteä ja vaikka heti!

Uusi vuosi lähestyy...

Kokemukseni kaupungista ovat kuitenkin erittäin positiiviset. Ihmisiä on paljon, saasteita on paljon, mutta silti kaupunki on varsin mukava. Ihmisten arki on läsnä, ja näyttääkin siltä, että kaupunki ei koskaan uinu. Tuntuu, että ihmiset ovat aina töissä tai menossa töihin tai takaisin. Kiinalaiset nukkuvat metrossa, vaikka matka kestää vartin. He osaavat käyttää tauot hyödyksi, ja nukkuvia kiinalaisia näin myös huvipuiston ravintolassa. Jos joskus tulee mahdollisuus, niin käykäähän aistimassa kulttuurishokki ihan itse. Ja varaudu siihen, että kiinalaiset saattavat räpsiä sinusta kuvia. Varsinkin, jos olet blondi.